Nenä seisoo lintua 8 viikon ikäisenä
Puronperän NenäAlunperin omaa linjaa oli tarkoitus jatkaa Koneesta, mutta kun se ei ollut enää mahdollista, oli pakko ottaa Hyrskystä vielä yksi pentue. Isäksi valitsin hyväsukuisen nuoren uroksen, jonka loistavat kyvyt tunsin todella hyvin - Elmon. Tulihan siitä uskomaton pakkaus! Täynnä tulta ja tappuraa, utelias enemmän kuin oli tarpeen ja muutenkin todellinen elohiiri. Jos yhdellä sanalla pitäisi koiraa kuvata, niin se olisi: "ylivilkas". Mikäs siinä, linnunlöytökykyä riitti ja metsästysintoa vaikka muille jakaa. Kun rinnalla oli toinen samanikäinen koira - Tatti - oli hienoa verrata, kuinka erilailla linnut voi hoidella. Nenä teki sen tulisesti kiihkolla! Ihmettelin moneen kertaan, kuinka nimen valinnassa voikin osua niin kohdalleen. Utelias Nenä oli aina paikalla kuononsa kanssa ja kärsä tunki melkein joka paikkaan. Olihan siinä kärsässä sitten hyvätkin puolensa. Toki kaikki ominaisuudet eivät olleet arkielämässä niitä
kaikkein toivotuimpia: vilkkaus ja toimekkuus kävivät joskus
isännän hermoille. Nenän kouluttamisessa ei sitä tarvitnnut juurikaan motivoida, pikemminkin päinvastoin. Joskus keskittymiskyky ei riittänyt ihan kaikkeen tähän innokkaaseen toheltamiseen ja vasta vanhemmalla iällä malttia riitti riitävään keskittymiseen. Toisaalta innokkuus oli sitten eduksi vaikka talviharrastuksessa koirahiihdossa: Nenä oli erinomainen vetokoira! Tulinen koira, jonka avance ei suuntautunut pelkästään eteen, vaan myös ylös linnun lentosuuntaan! Armoton metsästäjä, joka työskenteli tehokkaasti ja uupumatta sen eteen, että lintu oli repussa! Nenä oli todellinen riistakoira, jolta ammuin paljon erilaista riistaa. Se oli aivan suvereeni pakkaus fasaanimetsällä. Suuri metsästäjä! - - - - - Nenän tiedot Kennelliiton KoiraNetissä |
Nenä alkusyksyn peltopyyseisonnalla 2007
Tietoja
