|

Svenska Gordonsetterklubbenin 100-vuotisjuhlissa
Pohjoismaiden vanhin "gordoninsetterikerho"
SGSK täytti 100 vuotta 2007. Minut oli valjastettu
joukkueenjohtajaksi ja paljonhan reissussa olikin
järjesteltävää.
Itse reissu oli onnistunut: näki paljon
tuttuja muista Pohjoismaista ja omat koiratkin onnistuivat.
Parasta tietysti oli Koneen uusi
muotovaliotitteli. Maaottelu meni meiltä ihan kohtalaisesti,
vaikka puolet koirista kulki kolmella jalalla. Seuraavalla
kerralla paremmin!
Ohessa Ekipageen 2007/3 laadittu juttu matkasta
kuvilla höystettynä.
|
Tatti treeneissä Ajelin paikalle jo
keskiviikkoaamuksi,
jotta päästiin koirien kanssa totuttautumaan
tunturimaastoon ja
ammuskelemaan koirille muutaman riekon.
SGSK:n puheenjohtaja Peter Hoyer avaamassa
100-vuotisjuhlatapahtumaa
SGSK 100 vuotta
Svenska Gordonsetterklubben perustettiin Tukholmassa 19.1.1907. Tuolloin muutama innokas gordoninsetteriharrastaja oli kokoontunut virittämään rotujärjestötoimintaa. Sadan vuoden aikana rotujärjestötoiminta on kokenut melkomoisia laskuja ja nousuja. Tällä hetkellä toiminta on vireää ja rodun taso Ruotsissa korkeammalla, kuin koskaan. SGSK on yksi Pohjoismaiden vanhimmista edelleen toimivista rotujärjestöistä.
Svenska Gordonsetterklubben juhli täyttä vuosisataa Mittådalenissa 20.-23.9.2007. Paikalle sonnustautui luonnollisesti myös suomalainen gordoninsetteriedustus. Juhlatapahtuma alkoi torstaina näyttelyllä. Näyttelyyn oli ilmoitettu kokonaista 63 gordoninsetteriä ja yhteensä 75 koiraa. Tuomarina toimi Erik Petersen Tanskasta. Paikalle olivat kokoontuneet lähestulkoon kaikki Ruotsin tunnetuimmat gordoninsetteripersoonat ja monia tuttuja kasvoja muistakin Pohjoismaista. Koiramäärä oli suuri ja ROP sekä näyttelyn kaunein valittiinkin illan jo hämärtyessä viiden tunnin urakoinnin jälkeen.
Näyttelyn taso oli hieno. Etenkin käyttökoirien taso oli korkea ja rintama laaja. Esimerkiksi narttujen käyttöluokkaan oli ilmoitettu niinkin huikea määrä kuin 19 käyttökoiraa! Petersen arveli, että narttujen käyttöluokan kehä on kenties historian suurin yksittäinen käyttögordonikehä Pohjoismaissa. Myös urosten käyttökehä oli iso ja taso oli hyvä. Alkuperäisen käyttötyypin arvostus on muissa Pohjoismaissa kotimaatamme huomattavasti korkeampi, mikä näkyy käyttökoirien määrissä näyttelyissä.
Suomalainen panos näyttelyssä oli melko hyvä, sillä kaikki koiramme saivat vähintään ykkösen. Meikäläisistä koirista mm. Hilla oli voittamassa näyttelyn kauneimmassa kasvattajaryhmässä ja Kone korjasi kotiin jälleen näyttelyn kauneimman käyttökoiran pystin.
Illan päätteeksi Petersen valitsi näyttelyn kauneimmaksi Kjell-Åke Gerdinin omistaman uroksen Hammarkleiva's Zr Tyrin ja vastakkaisen sukupuolen kauneimmaksi Anders Westerlundin omistaman Glavaris B Zazzanin. Paras kasvattajaryhmä oli Q-bic's kennelillä, om. Jørgen Højer, Tanska.
|
Tuomari Erik Petersen, Elmon
isä Aias ja kasvattaja Tina Backlund.
Aias oli valioluokan komein ja kakkonen uroksista
Nenä esiintyi hienosti. Siitä
oli oikein maininta arvostelussa!

Nenä
oli hienosti nuortenluokan viides
Teija esitti Fiaa hienosti
Harmi vain, että
narttujen käyttökehä oli iso ja serti jäi nippa nappa saamatta

Hienosti menee! 
Koneen
perusesiintymistä
Tuore Ruotsin muotovalio

Leena ja Hilla kehässä

Kone teki tuplat ja voitti taas kauneimmat
käyttökoiran palkinnon
Vastustajana Jørgen ja Hambus

Illan jo pimetessä kilvoiteltiin kasvattajakehä. Sain handlata Q-bic's Hambusta. Melko hyvinhän tuo meni melko
pikaisella koiraan tutustumisella.
Q-bic's -kennelin ryhmä oli ykkönen. Vasemmalta:
Jørgen ja Isi, minä
ja Hambus, Leena ja Hilla sekä Maria ja Ginnie.
Marian Goyasta (Ginnien
sisko) tuotiin kesällä Suomeen kolme pentua.
|
Perjantaina ja lauantaina olivat vuorossa kokeet. Avoimen ja nuortenluokan kokeiden lisäksi järjestettiin voittajaluokan kansainväliset tunturi- ja metsäkokeet. Palkintoja tuli jostain syystä starttimäärään nähden melko vaisusti, vaikka. maastot olivat hyvät ja lintujakin kohtalaisesti, paikoitellen jopa hyvin.
Menestyneistä kannattaa mainita narttu Åshöjdens Vivi, joka kunnostautui nappaamalla CACITit sekä tunturista että metsästä.
|

Matkalla maastoon
Polulle laitetut lankut olivat niin
jäässä, että kuljettiin niiden sivussa

Koeryhmää maastossa
Etualalla SGSK:n puheenjohtaja
Peter Hoyer

Koemaastot olivat komeat!
Linnut tosin olivat alempana
koivikon rajassa
|
Lauantai-iltana SGSK juhli satavuotista taivaltaan. SGSK julkaisi 100-vuotisen historiansa kunniaksi katsauksen rodun taipaleesta Ruotsissa. Illan aikana palkittujen henkilöiden joukossa oli mm. Anita
Aronsson, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn etenkin jalostusneuvonnan saralla.
Siinähän sitä meni ilta mukavia rupatellen, kilistellen ja hurraata huudellen. Mikäs siinä oli juhliessa ja virittäydyttäessä maaottelutunnelmaan...
|

Peter ja Anita palkintojenjaossa

Suomen edustajat onnitteluvuorossa juhlapuheen jälkeen
Leena halausvuorossa

Suomen porukkaa: Leena, Teija ja Markku

Tanskan ja Norjan porukkaa juonimassa
maaottelukuvioita
Sunnuntaina satavuotisjuhlat huipentuivat maaotteluun, "Nordisk Matchiin". Maaottelussa kohtasivat Ruotsi, Norja, Tanska ja tietenkin myös Suomi. Suomea edustivat tällä kertaa
- Storåens Arttu ja Teija Kukkonen
- Opendora's Fiona ja Markku Parviainen
- Q-bic's Hilla ja Harri Heino sekä
- FIN S MVA Puronperän Kone ja Jukka Puro
|
Suomen joukkue vasemmalta:
Markku ja Fia, Hartsa ja Hilla, Jukka ja Kone sekä Teija ja Arttu.
|
Meikäläisittäin lähtökohta maaotteluun oli hieman huono, sillä puolet joukkueen koirista oli lievästi loukkaantuneita. Jo lähtiessä siis tiedettiin, että hakupisteet eivät tulisi olemaan parhaat mahdolliset. Onneksi lintutöillä olisi kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet menestyä...
Päivä oli todella hieno: upeat maastot, kaunis sää ja erinomaiset koirat, joita vastaan kisata. Rehellisesti voi kyllä tunnustaa, että etenkin huippuviritettyjä Norjan ja Ruotsin tunturimenijöitä vastaan kyyti oli melko hyytävää. Sinänsä tällä ei ollut merkitystä kuin hakupisteisiin - lintujen voittaminen onnistui ihan normaalisti.
Päivän päätteeksi voittajaksi kohosi ylivoimaisesti Norja. Kahdella koiralla oli täydellinen lintutyö ja kolmannellakin hieman epätarkka lintujen otto. Ruotsi oli kakkonen ilman että olisi saanut yhtään seisontaa. Suomi tuli kunniakkaasti pronssille. Kolmella meidän koiralla oli seisonta, mutta erinäisten epäonnistenkin tapahtumien takia laukaukset jäivät ampumatta ja siten nosto- sekä noutopisteet saamatta. Kuitenkin koiristamme Arttu oli kolmas ja Fia jaetulla neljännellä sijalla. Olisipa näitä meillä enemmän... Tanska jäi nipin napin peränpitäjäksi, vaikka matkaan oli valittu kovat kenttäkiitäjät. Tälläkään kertaa ei siis kahdelle tunturimaalle mahdettu mitään.
|

Metz seisoo ja ampujat valmistautuvat

Pienen pyöriskelyn jälkeen riekot lähtivät
siivilleen, mutta tiputus jäi haaveeksi

Kovin ovat kaikki vakavina

Ruotsalaisia tauolla. Vasemmalta: Sten Storm, Anita
Aronsson, Johan ja Tina Backlund, Kjell-Åke Gerdin ja selin Kristina
Edh

Tanskalaiset tauolla. Vasemmalta: Lauge S Larsen,
Søren Thygesen,
Poul Erik Dahl ja DGSK:n puheenjohtaja Anton Dahl

Arttu ja Teija tauolla

Kyllä Aiaskin osaa kerjätä!

Arttu seisoo ja valmistaudutaan ampumaan
Valitettavasti ampujat eivät olleet tilanteen tasalla ja jättivät
pudottamatta
Näin jäivät kallisarvoiset pisteet saamatta...

Teijaa hieman korpeaa, kun pudotusta ei saatu, vaikka
Arttu toimi hienosti

Maaottelumaastoa

Hilla ja Hartsa

Norjan voittoisa joukkue vasemmalta:
Tom Øygard sekä Budalens Ragnarokk (maaottelun paras koira) ja
Evjegaardens
Cassandra, Marius Aakervik ja Zettertjärns Zanti av Andøya sekä
Per Bolland ja Metz De Marais De La
Gordonniere

Ruotsin kakkosjoukkue vasemmalta:
Kristina Edh sekä
Zettertjärns Magica de Hexz ja Zettertjärns Moneypenny,
Johan Backlund
ja Mountaineer's Aias sekä Sten Storm ja Åshöjdens Tracy

Suomen joukkue vielä kerran

Tanskan joukkuetta
Edustuskoirat olivat
Hammarkleiva's Ze-Pil, Storåens Cash,
Nymarkens Hopper, ja Ronja

Tom Øygard pokkasi voittojoukkueen ja parhaan koiran
pystit
|
Kaiken kaikkiaan oli mahtava nähdä paljon tämän hetken Pohjoismaiden parhaimpia gordoninsettereitä ja tavata tunnettuja gordoninsetteriharrastajia. Päivien aikana tuli juttua ja erilaisia kontakteja suuntaan jos toiseen. Hauskaa oli... Haikein mielin jätimme toisillemme hyvästit ja lähdimme sunnuntai-iltana paluumatkalle, osa kotiin ja osa jahteja jatkamaan.
|
|