Pentutapaamisjoukkoa vasemmalta:
Eetu, "Koda", ja Ismo; Amanda, "Alma" ja Tomi;
Eleonoora, "Noora", ja Pekka;
Avec, "Hönö", ja Jari; Aurora, "Ansa", ja Matti
sekä Äijä ja Jarkko
Puronperän pentutapaaminen 29.-31.7.2016
Puronperän vuotuinen pentutapaaminen pidettiin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna - kuten lähes parikymmenen
vuoden aikana on tehty. Viikko sitten olivat jo ensimmäiset treenarit pistäytyneet ja viikonloppuna harjoiteltiin isommalla joukolla.
Tänä vuonna osanottajat olivat lähinnä A- ja E-pentueiden koiria ja omistajia. Koirat olivat siis
todella nuoria. Otteet olivat kuitenkin sellaisia, että moni vanhempi koira saisi hävetä
rinnalla. Harmi, että tulevana syksynä nämä eivät voi vielä startata...
Suurkiitokset kaikille osallistujille - hauskaa oli!
Jatkakaa samaan malliin! Ohessa joitakin kuvia viikonlopulta. Suurin osa on omia, mutta joukossa on myös Sarin nappaamia - voi olla muidenkin.
|
Perjantaina ensimmäiset tulivat paikalle
Aluksi harjoiteltiin pihassa näköseisontoja
Pekka ja Noora ovat käyneet ennenkin, joten olivat hyviä "koekappaleilta"
Aika hienon näköistä toimintaa
Etenkin Pekka näyttää komealta!
Jari on rohkea ryhtymään kaikkeen - tulta päin!
"Pahus, sehän seisoo!"
Hönö on esimerkki normaalista lapsellisesta
gordoniuroksesta:
on vähön "hönö", mutta silti seisoo lintua - aika
komeasti!
Alman, Amandan, ja Tomin tyylittelyä
Aurora eli "Ansa"
Kontakti on kunnossa ja alku näyttää hyvältä...
Yörön tyylinäyte hajuseisonnalta
Koirien vieteriä venytettiin pienellä
hallintatreenillä varta vasten herrasväkeä
varten siivotussa
fasaanitarhassa: lintu loikki koirien kuonon edestä ja
isännät pitivät pitää
koiriaan hallinnassa...
Perjantain "ennakkotreenit"
olivat sujuneet hienosti ja koirat toimineet todella
mallikkaasti. Viikonlopun harjoituksilta oli lupa odottaa
hyvää... Väki jakaantui
sopuisasti mökkimajoitukseen. Tilaa ainakin oli, koska
ensimmäisenä yönä ei ollut vielä kovin montaa majoittujaa. Hyvin levätyn yön jälkeen kaikki
olivat valmiita pirteinä päivän treeneihin. Lauantaiaamu
valkeni kauniina, mutta turhankin lämpimänä päivän
harjoituksia ajatellen. No, parempi sekin kuin vesisade!
|
Lauantain
treenit aloitettiin perinteisesti näköseisonnoilla
Yörö jatkaa siitä, mihin edellisenä päivänä jäi
Valtteri
piikkaa lintua hienosti
Jari ei ole suorituksista ihan näin allapäin, mitä kuvasta voisi
luulla :-)))
Saran tyylinäyte
Kun pihassa oli otettu näköseisontoja, niin
siirryttiin lähipelloille hajuseisontoihin. Porukka oli
rutinoitunut, mutta silti vielä kerrattiin opetusköyden
käyttö ja toiminta seisontatilanteessa. Isännät olivatkin
heti terävinä, koirat ottivat linnut hienosti ja homma sujui mallikkaasti.
|
Valtteri otti linnun hienosti kaukaa vapaassa haussa
Nostosta
voi moni koira ottaa mallia!
Vipsu
ja Kari vauhdissa
Tienvarsiparlamentti
arvosteli koirien ja etenkin isäntien suoritukset
Yörön
suoritukset alkavat olla melko mallikkaita
Saran haku on iloista menoa!
Seisonta
pitää ja Joni voi mennä luottavaisena seisonnalle
Voltti
oli selvästi herännyt metsästämään ja
seisonnat alkoivat sujua kelpo koiran lailla
Seisonta
pitää, mutta noston jälkeen tarvitaan vielä hieman opetusköyttä
Mikko
kokeilee malliksi Myrtin toimintaa lähipellolla
Myrtti on yksi parhaimmista tietämistäni linnunlöytäjistä
Koska lämpötila lähenteli 30 astetta, niin
koiria pyrittiin pitämään varjossa mahdollisimman paljon.
Siitä huolimatta koiria oli suorastaan pakko käydä välissä
uittamassa, jotta ne eivät olisi ihan läkähtyneet.
|
Rannassa
koirat nauttivat vilvoittavasta vedestä Tottahan
noutojakin treenailtiin - onkohan kuvassa Myrtti?
Koska intoa piisasi ja koiratkin olivat hieman
virkistyneet, otettiin vielä ennen lounastaukoa pienet
seisontasessiot lähipelloilla. Koirat olivat taas menneet
askeleen eteenpäin ja ohjaajat päättivät, kuinka vaativan
harjoituksen oli syytä tehdä. Seuraavassa
jotain tyylinäytteitä. Muutamat koirat ovat tunnistettavissa,
mutta muutamien kuvien esiintyjän taitavat tietää vain koiran
omistajat.
|
Kisakatsomo oli siirretty varjoon, vaikka sieltä ei mitään nähnyt
Tunnelma oli kuitenkin hyvä!
Aamupäivän sessio oli ohitse. Koirat olivat
tehneet erittäin hyviä suorituksia ja ohjaajatkin olivat
lähes samalla tasolla. Oli aika pitää taukoa, jotta koirat
jaksaisivat vielä iltapäivällä treenailla. Tauko
pidettiin perinteisesti lounastaukona paikallisessa kebab-pizzeria Bestissä. Jälleen
kerran pizzat saivat moitteita pelkästään liian suuresta koosta... :o))) Lounaan
jälkeen pidetiin hieman teoriaosuutta. Tällä kertaa
säestämisestä ja tiedottamisesta. Muitakin teoriaosuuksia oli
viikonlopun mittaan, mutta ne hoidettiin pääasiassa luettavaa
jakamalla. Vaikka viikonlopulle on laadittu minuuttiaikataulu,
niin ei yleensä pidä kutiaan... :-)))
|
Teorian
jälkeen treenit jatkuivat ja
jokainen halukas pääsi kokeilemaan seisontaa vielä lähipellolla
Kun kaikki olivat päässeet vielä kerran
treenailemaan, niin seuraavaksi siirryttiin pellolta hieman kauemmaksi maastoon.
Kokeneet
konkarit tekivät omia lintutöitään ihan normihaussa ja
nuoremmat opetusköydessä.
|
Keli oli hieman liian lämmin suolla treenaamiseen...
Suolla päästiin ottamaan lintuja vapaasta
hausta
Hurjimmat ottivat parihakua
Oiskohan tämä niin, että Myrtti seisoo ja Valtteri säestää?
Voltti oli mennyt jo niin paljon eteenpäin,
että se tarjosi istumista, kun Esa meni seisonnalle
Nuorimmat linnut eivät halunneet heti lähteä
taipaleelle
Sääksenpojat sen sijaan ihmettelivät touhua
pesällään
Emolintu oli hieman huolestunut
yllättävästä toiminnasta kotisuolla
Vipsun toiminta oli jäätävän hienoa
Jari ja Mikko jatkoivat parihaku- ja
säestysharjoituksia
Nyt oli Valtterin vuoro seisoa ja nostaa, kun Myrtti keskittyi
säestämiseen
Molemmilla alkoi paikalleenjääminen olla tikissä
Sara otti seisonnan linnulle jo kaukaa
Joni näyttää merkin ennen nostoa
Vielä lopuksi hienosti paikalleen linnun
siivittyessä - paketti alkaa olla kasassa!
Yörön ja Antin tyylinäytettä
Hieno päivä ja lauantain treenit olivat takana.
Koirat ja isännät olivat toimineet upeasti!
Ilta meni majoituspaikalla grillatessa makkaraa ja
savusaunassa.
Oli aika kerrata päivän edesottamuksia ja valmistautua sunnuntain treeneihin...
Sunnuntaille jäivät muutamat
"innokkaat". Mikäs oli jäädessä, kun kerran tilaa
oli ja kelitkin suosivat. Päivä aloitettiin normaaliin tapaan
melko varhain
ja osanottajat olivat heti aamusta silmä kirkkaana
valmiina treeneihin. Olimme saaneet jälleen kauniin ilman
kruunaamaan koulutustapahtuman viimeisen päivän.
|
Päivä aloitettiin seisonnoilla lähipellolla
Yörö pelitti hienosti!
Ei Sarankaan toiminnassa ole moitteen sijaa
Sara "laskeutuu" noston jälkeen...
Vipsu ja Kari
Valtteri
Seisonnat lähipellolla osoittivat, että kaikki
koirat olivat vielä edellispäivääkin varmempia - jos
mahdollista. Oli aika
siirtyä taas maastoon ja vaativampiin harjoituksiin.
|
Ensin kuitenkin taas venytettiin nerviä
fasaanitarhassa
Kukkojen loikkiessa oli koirilla tekemistä paikallaan pysymisessä!
Suolla jatkettiin samoja harjoituksia kuin
edellispäivänä,
mutta hieman vaativimpina
Tässä Myrtti seisoo...
...ja Vattu säestää sekä seuraa silmämuna kovana,
miten nosto onnistuu
Myrtti alkaa olla aika valmis paketti!
Myös Saran suoritus oli ensiluokkainen
Myös Valtterin suoritukset olivat ensiluokkaisia
Myös Vattu pääsi treenailemaan linnulla
Vattu maastoutuneena noston jälkeen ja
taustalla Mikko kehuu hienosti säestänyttä Myrttiä
Vipsu ja Kari - upeita muistoja
Puronperän Vilma, "Vipsu", 5.3.2013 -
6.8.2014
Kaikki koirat esittivät hienoja lintutöitä
koko viikonlopun ajan - etenkin sunnuntaina. Suurin osa haki jo sunnuntaina
vapaana ilman opetusköyttä. Sunnuntai
lopeteltiin melko varhain ja oli kotiinlähdön vuoro. Osalla
oli pitkä kotimatka toiselle puolelle Suomea: niin itään kuin
eteläänkin.
Viikonlopun aikana kaikki koirat esittivät
hienoja otteita. Ne vainusivat linnut hyvin,
seisoivat kauniisti ja muutenkin tuntuivat olevan ikäisekseen
todellä hyvässä tikissä. Oli todella antoisaa seurata sivusta, kuinka kaikki nuoret koirat käsittelivät lintuja upeasti!
|
Kiitokset kaikille osallistuneille mukavasta viikonlopusta!
J.K. Joskus elämä tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta...
Vain reilu viikko leirin jälkeen tuli
suru-uutinen: Vipsu oli poissa.
Kaikilla oli tuoreessa muistissa Vipsun
uskomattoman upeat suoritukset viikonloppuna. Sen hieno tyyli,
uskomattoman vaivaton ja nopea haku saivat kaikki esittämään
ylisanoja. Kun tähän yhdistettiin vielä erinomainen linnunlöytö-
ja seisontakyky, oli kaikille selvää, että tässä oli koira,
jolla oliisi ollut mahdollisuus vaikka mihin...
Vipsu oli varmaan yksi lahjakkaimmista
kasvateistani tuossa iässä...
"Mutta se ei olekaan koira, vaan
Vipsu!"
|
|