Velipoika Mikko, metso ja lauma tulevia jänisajureita
Aikaisempia koiria
Talossa on ollut koiria lapsuudestani saakka.
Vaikka kaikki eivät ole olleet rotukoiria, on niitä
kaikkia aina käytetty metsästykseen melko hyvin tuloksin...
Tolkkuja mehtäkoiria kaikkia tyynni!
Seuraavassa koiria ja muistikuvia vuosien varrelta.
|

Jos joku suunnittelee jalostusnartun hankkimista, niin tuskin
kovin moni onnistuu yhtä hyvin kuin minä Tatin kanssa: Tatti
on Suomen kaikkien aikojen parhaiten erinomaisia metsästysominaisuuksia periyttänyt gordoninsetterinarttu.
Kisoissa Tatti seisoi lähes poikkeuksetta kilpailujen päätteeksi podiumilla ja sillä
oli taipumus osua aina linnuille eli
omasi ns. "hyvän tuurin"...
Hyvän tuurin flikka!
Aina iloinen ja pirteä, joka eli pitkän ja terveen elämän;
lähes 14 ja ½ vuotta.
Laajemmille sivuille tästä linkistä
|

Tatti oli periyttäjänä vertaansa vailla

Hieno metsästyskoira, joka voitti mm. Gordon Racen
Nenä oli todellinen Metsästäjä isolla M:llä. Uskomaton
metsästysinto, josta oli vaikka muille antaa. Vuosien varrella
se tarjosi unohtumattomia hetkiä niin kilpailuissa kuin
jahtimailla.
Nenä oli koira, jota ei voinut olla huomaamatta - niin
hyvässä kuin pahassa. Lauman ehdoton johtaja, joka otti aina
paikkansa.
Laajemmille sivuille tästä linkistä
|


Nenä oli uskomaton metsästäjä,
joka voitti mm. Gordon Racen ja Noutomestaruuden

Jos Koneen emä Hyrsky oli monipuolinen ja todellinen
unelmakoira, taisi sen pentu Kone laittaa vielä tästä
pykälän paremmaksi. Oli ihan sama mikä kisa oli kyseessä,
lähes aina Kone löytyi tulosluettelon kärjestä. Konetta
varmempaa linnunkäsittelijää tuskin löytyi.
Harmi, että sen elämään osui myös liikaa takaiskuja ja se
lähti pois aivan liian aikaisin. Koira, jota muistelen varmasti
vielä kiikkustuolissa...
Laajemmille sivuille tästä linkistä
|


Kone oli ilmiömäinen noutaja, joka ei tärvellyt riistaa
Halusin metsästää koiran kanssa. Sen vuoksi vaihdoin rotua
ja päädyin gordoninsetteriin - päätös, jota ei ole ainakaan
tähän päivään mennessä tarvinnut katua! Hyrsky oli
unelmakoira, joita osuu metsästäjän kohdalle todella harvoin.
Se keräsi voittoja niin kokeissa kuin näyttelyissäkin.
Tukuttain vielä lintuja tämän päälle...
Ensimmäinen voittajaluokan koirani, joka säilyy kultaisissa
muistoissa ikuisesti.
Laajemmille sivuille tästä linkistä
|

Nuorella Hyrskyllä peltopyyt piikissä

Hyvä jahtipäivä takana
Vimma oli armoitettu metsästäjä, joka opetti isäntänsä linnunmetsästyksen
saloihin seisovalla kanakoiralla. Linnunlöytäjä, jolta ammuttiin paljon lintuja. Isojen maiden kulkija!
|

Vimma tositouhuissa

Riekot reppuun!
SF MVA Puronperän Peipi
Peipi oli herkkähaukkuinen jänisajuri, joka parhaiksi
tuloksiksi jäivät avoimessa luokassa 95,00 pistettä ja
voittajaluokassa 81,02 pistettä. Siitä tuli muotovalio jo
kolmivuotiaana, mikä on suomenajokoirien suurissa
näyttelykehissä melko harvinaista. Jäi auton alle aivan liian
nuorena.
|


Ei mikään junior handler, mutta yritystä kuitenkin
on...
SF KVA Puronperän Pimuli, "Pimu"
Ajokoiristamme lahjakkain, joka ajoi kovia tuloksia ja napsi
meheviä voittoja. Oli hyvin varhaiskypsä ja ensimmäiset pidemmät ajot
se ajoi jo muutaman kuukauden ikäisenä.
Innokkaammalla kilpailijalla
tuloksia ja menestystä olisi varmasti tullut paljon
enemmänkin. Pimu oli lahjakkaasta pentueesta ja itsekin
periytti melko hyvin.
|

Menestystä on tullut ja poseerausta melko vakavana

Jahtikämpällä päivän päätteeksi - Roope ja Pimu
SF KVA & MVA Nelly, "Nelli"
Nelli hankittiin aikoinaan kettukoiraksi kovasukuisista
kettulinjoista. Siitä ei koskaan tullut ketunajuria, mutta
kylläkin kaksoisvalio. Varma, mutta ei mikään loisteliain
ajuri sulan maan aikaan, koska oli aavistuksen liian tiukka. Sen
sijaan periyttäjänä loistava!
Ainoaksi jääneessä
pentueessa oli huippuajureita, vaikka kaikilla ei osallistuttu
kokeisiin. Näitä koiria ei kuitenkaan omistajat suostuneet
myymään mistään hinnasta ("toista tällaista ajuria en
tule saamaan elinaikanani") - kysyjiä kyllä riitti. Pennuista kuitenkin kaksi
nousi käyttövalioksi, joista SF
K-KVA & KVA & MVA
Puronperän Hemppa oli Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen
kolmoisvalio: käyttövalio ketun- ja jäniksenajosta sekä muotovalio.
Upealuonteinen koira, josta mehukkaimmat
muistot ovat näyttelykehästä.
|

Nuorena ainoaksi jääneen pentueen kanssa

Kymmenvuotias kaksoisvalio
Pele
Pele oli kivesvikainen uros, jolla ei siis ollut
mahdollisuutta kokeisiin tai näyttelyihin ja siltä sai ampua
kaiken mahdollisen riistan.
Tuolloin oli metsästysmaillani
metsissä hyvät kanalintukannat ja ammuin paljon ns.
"pomppulintuja". Pele keksi, että näitä pitää
saada reppuun. Metsäpolkuja kulkiessamme se meni edeltä ja
nousi seisomaan takajaloilleen linnut vainutessaan. Siitä
sitten etenimme ase tanassa...
Lukuisat linnut tuli Pelen
"seisonnoilta" ammuttua. Kun sitten istahdin aukossa
kannonnenään, oli kohta jänisajo pystyssä.
Vasta myöhemmin
olen tajunnut kuinka fiksu koira Pele oli: se päätteli itse,
millä voi isäntää miellyttää. Oli todella harmi, että
yhteinen matkamme päättyi koiran ollessa vasta
viisivuotias.
|

Siskonpoika Petri ja Pele

Isä ja Pelen seisonnalta ammuttu metso
Mira
Koira, jolla oli todellisia jänisajurin kykyjä!
Vaikka
jalat olivat lyhyet, kävi ajo paksussakin lumessa. Mira oli
varhaiskypsä koira, jonka kohtaloksi koitui jäädä nuorena
rekan alle rusakonajosta - juuri ennen ensimmäistä ajokoetta.
Lahjakas neito!
|


Näyttelystä on saatu ykkönen ja starttilupa
(huom. meikäläisen hieno esittelyasu!)
Pontus
Pontus oli meidän ensimmäinen koira ja se joka sytytti
innostukseni koiriin. Ennen olin suorastaan pelännyt koiria, kunnes meille tuli
asumaan työmies vitivalkoisen pystykorvaisen koiransa, "Serin",
kanssa. Tämä oli nopea koira - puoliksi englanninvinttikoira. Seri sai meillä pennut, joiden isästä ei ole tietoa,
mutta arvatenkin suomenpystykorva, koska pentue oli pääosin
pystykorvan värisiä, mutta setterin kokoisia.
Pontus peri emänsä nopeuden ja se juoksi lukuisat rusakot
kiinni peltoaukeilta - etenkin talviaikaan. Yhtä tehokasta
jäniksentappajaa en ole vielä tavannut.
Pontus oli myös hyvä
jänisajuri, mutta heikko antamaan ääntä. Tuohon aikaan
ajatimme äidin kotikylän miesten kanssa jänistä usean koiran
voimin. Pontus oli ajossa paljon muita edellä ja tästä oli
kaikilla tieto, jotta sitä ei ammuttu kettuna. Kiltti
perhekoira.
|


Pontus ja SF KVA & MVA Pörri
|
Puronperän koirat
Koirat
Aikaisempia koiria

Pennut
Gordoninsetteri
Rotuesittely -
Koiramme 2021/12
Rotuesittely -
Koiramme 2000/6
Kasvattajahaastattelu
- kennel Puronperän
|